Lihansyönnistä

Meikä syö lihaa, koska pidän lihasta ja tarvitsen sitä ravinnoksi harrastaessani fyysisesti raskasta liikuntaa. En voi kuvitella elämää ilman lihaa, koska varsinkin punainen liha määrittää syömistäni olennaisesti. Tavallaan naudalle on kunniakasta liittyä osaksi eliökunnan henkisesti kehittyneimpään lajiin. Ymmärrän kasvissyöjiä, mutta en ole ryhtymässä kasvissyöjäksi näillä näkymin.

Kasvissyönti on ihan järkevää, koska siisteissä sisätöissä proteiinin ja muiden lihan sisältämien ravintoaineiden tarve on niin pientä, että se on korvattavissa muunlaisella ravinnolla. Liha sitä paitsi sulaa elimistössä hitaasti, ellei elämään kuuluu fyysistä raatamista runsaasti. Eettinen valvetuneisuus kasvissyöjien keskuudessa on myös ihailtavaa, vaikka joskus se tosin jättää varjoonsa jopa terveydestä huolehtimisen.

Suurin ongelma lihansyönnissä useiden kasvissyöjien mukaan on se, että se on eettisesti väärin. Tehotuotannossa nimittäin viisveisataan eläinten oikeuksissa. Itse on kyllä huolestunut eläinten elinolosuhteista. Pyrin katsomaan missä olosuhteissa kasvatettua lihaa pistän suuhuni. Itse lihansyöminen ei ole vaikeaa, jos tiedän ettei eläin ole joutunut kärsimään turhaan. Olen maalta kotoisin ja minusta on luonnollista nähdä, että se oma lammas on joutunut teuraaksi ja kohta se on omalla lautasellani.

Mielestäni eläimet ovat nykyaikana saaneet hieman liikaa inhimillisiä piirteitä, mikä sinänsä ei ole huono asia, mutta toisaalta eläinten inhimillistäminen menee vähän yli, kun kuvitellaan niiden olevan aivan ihmisen kaltaisia kokevia ja ajatteleivia olentoja. Varsinkin näin ajattelevat urbaanit kaupunkilaiset, joilla on ollu se oma "lemmikkimarsunsa" ja he ovat pieneä lukeneet "nallepuhia".

Minusta eläin on kuitenkin eläin, vaikka se voi toki muuttua rakkaaksi ja jopa perheenjäseneksi, jos kyseessä on esimerkiksi kissa tai koira. Naudat ja lampaat ovat eri asia, vaikka pienellä tilalla niilläkin on usein nimensä ja ne ovat yksilöitä, mutta silti ne jäävät sen verran etäisiksi ja toisaalta niitä kohtaan osaa suhtautua sopivan käytännöllisesti, jottei lihan syöminen tunnu älyttömältä ajatukselta.