Sana ”itsepalvelu” haisee, ja ”palvele itseäsi!” on jo itsessään kovin töykeä kehotus. En pidä itsepalvelu-yhteiskunnasta, koska olen aina ollut harvinaisen töykeä itsepalvelija. Itsepalvelu-yhteiskunnassa tulisinkin yhtenään valittamaan itsepalvelun kehnosta tasosta.
Jos hevosenpuolikasta muistuttavat ja töksäyttelevät kirjastotädit korvataan lainauskoneilla, teen elämäni kestävän lainauslakon. Vaadin saada huonoa palvelua ihmiseltä tai edes jonkinlaista inhimillistä vastakaikua, jos käyn kirjastossa tai lähikaupassa. Koneet eivät voi sitä antaa, koska niiltä puuttuu kaikenlainen lämpö tai ylipäätään inhimillinen olemus. Niiden kanssa ei voi kokea olevansa vuorovaikutuksessa.
Nykyään huoltoasemilla ei ole enää bensapoikia, en tosin niitä ole tajunnut kaivata, koska minun aikanani niitä ei enää ole Suomessa ollut. Kuitenkin pitkän ja yksinäisen automatkan välissä on kiva piipahtaa huoltoasemalla kahvilla ja pullalla ja saada samalla palanen huoltamon kassaneidin hymyä tai nyrpeyttä. Kunhan saa edes jonkinlaisen inhimillisen yhteyden, vaikka elämäänsä kyllästyneen karvaisen ämmän nyrpeyden. Sekin riittää mainiosti keventämään sisäistä tyhjyyttä.
Itsepalvelu on suuresti vierastamani sana. Omien käsien lämpö, siihen ei kannata turvautua, jos ne kädet ovat kylmät murhaajan kädet. Itsepalvelu edustaa yksinpärjäämistä ja toisaalta itsepalvelu-yhteiskunta kertoo kaiken inhimillisen lämmön tyhjentämisestä taloudellisen tehostamisen hyväksi.
Se kirjastotäti on helvetin suuri kustannus nyky-yhteiskunnalle (niin sen vaan väitetään olevan!), vaikka hänen palkkansa onkin paska - koska hänen työnsä ei ole tuottavaa. Tuottavuus on päivän sana ja se on kaikki mikä merkitsee, siksi olemme tässä tilassa.
Kaikkea tuottamatonta toimintaa ei voi kuitenkaan tyhjentää eikä korvata. Esimerkiksi opettajia ei voi helposti korvata koneilla, koska oppiminen ihanteellisimmillaan perustuu dialogiin ja kunnioitukseen oppilaiden ja opettajan välillä. Se on perus-inhimillistä toimintaa eli vuorovaikutusta. Tästä ihanteesta suomalaisessa koulujärjestelmässä tosin ollaan kaukana. Kuitenkaan ihmisiä ei voi loputtomiin korvata koneella ja automatisointia ei voi loputtomiin jatkaa. Ollaanko jo rajalla vai yli?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti